Ommeltu joulukortti

Tarvikkeet:

taitettava kortti, paksumpaa kartonkia (220g)

ohutta helmilankaa (no 8)

pieniä helmiä, joissa sellainen reikä, josta neula ja lanka mahtuu läpi

sekä tylppä- että teräväkärkinen neula

sakset, lyijykynä, kumi ja viivotin

1. Suunnittele kuusi kortin takapuolelle mittaamalla ensin "alaoksien" paikat (esim. 2,5 cm reunoista) ja sitten kuusen latvan paikka (esim. 3 cm yläreunasta keskelle). Piirrä apuviivat kuvan mukaan hennosti.

2. Reijitä terävällä neulalla esim. viivottimen avulla sentin välein. Pyyhi apuviivat pois. 

3. Mittaa runsaan metrin mittainen lanka ja laita solmu toiseen päähän. Pistä neula reijän läpi oikealle puolelle ja pujota sitten lankaan helmiä 6-7 kpl. Vähennä helmien määrää samalla kun työ etenee ylöspäin. Laita viimeiseen yksinäiseen reikään yksi helmi - tule samasta reiästä takapuolelle.

Päättele lanka lopuksi esim. tekemällä muutama silmukkapisto kuvan mukaan.

Vaihda pohjan ja helmien väriä tai ompele ristiin rastiin.

Kokeile myös askartelemalla. Tässä käytetty tarroja. Tusseillakin pikkuympyröitä piirtämällä saa aikaan vaikka mitä...

                                                   

 Korutyöt

Vanhoista koruista on mielenkiintoista tehdä uutta. Työ on tarkkaa ja vaati keskittymistä. 

Osa materiaalista voi olla tarramateriaalia.

Kehykset löytää kirpputoreilta tai omista kokoelmista.

Jokainen työ on uniikki...tekijänsä näköinen.

 Japanilainen kassi

Tämä japanilaisen kassin ohje on tehty mahdollisimman yksinkertaiseksi, kuitenkaan loukkaamatta alkuperäsitä, ainakin 1940-luvulta olevaa edeltäjäänsä.

Kankaaksi käyvät monet eri materiaalit käyttötarkoituksesta riippuen. Kokoakin voi luonnollisesti muunnella. Kangasta tähän kassiin menee 40 cm pituussuunnassa (korkeus) ja saman verran vuorikangasta (+ kaksi pohjapalaa). Sisälle olen tehnyt silikonikankaasta irtopussukan, mutta sen voi tehdä muustakin materiaalista käyttötarkoituksen mukaan.

Piirrä kaava mallipiirroksen mukaan A3 -kokoiselle paperille 

(=teippaa kaksi A4 arkkia yhteen)

ja seuraa mittoja.

Leikkaa kaavan mukaan vuori- sekä päälliskangas ja kaksi pohjapalaa. Lisää jokaiseen leikattavaan reunaan 1 cm saumavaraa. Silitä kaikki palat.

Ompele pystysaumat suoralla ompeleella kankaan värisellä langalla (3 mm)

kassin keskiöön asti (puoliympyrään). Jätä siis loppuosa = yläosa (n. 17cm ja 11 cm) ompelematta molemmissa saumoissa.

Ompele pohjapalojen ympäri rypytyslanka (4-5 mm).

Silitä saumat auki ja pidä työ nurja puoli ulos päin.

Kiristä rypytyslankaa hieman ja merkitse ympyrään kiinnityskohta aina 90 asteen välein kuvan avulla.

Kiinnitä pohja kassipaloihin nuppineuloilla tasaisesti ja ompele sentin saumavaraa seuraten pohja kiinni.

Ompele molemmat pohjapalat: toinen ulkokankaaseen ja toinen sisäkankaaseen.

Kun olet ommellut molemmat pohjat, aseta sisäosa ja ulko-osa sisäkkäin oikeat puolet vastakkain = nurjat puolet ulospäin ja laita nuppineulat kuvan osoittamalla tavalla kassin molempiin kaareviin kohtiin ja ompele koneommel nuppineuloja mukaellen.

Neulaa ja ompele sitten kuvan mukaan... Näyttää vaikealta, mutta kun työ on kädessäsi, osaat kyllä.

 Nyt pääset viimeistelemään. Taittele vielä risareunaisten aukkojen reunat nätisti sisäänpäin ja ompele päärmepistoin käsin kankaan värisellä langalla. Voit myös ommella nämä käänteet koneella, jos kangas on  kirjavaa tai olet hyvä ompelemaan.

Siinä valmiina! Silitä vielä varovasti, jos tarvetta.

Jos haluat tehdä japanilaisesta kassista esim. pussin perunoille kattaukseen, ompele samalla kaavalla suorareunainen pussukka teflon kankaasta kassin sisälle ja käännä reuna sopivan korkeaksi.

Hiusdonitsi

On monta tapaa valmistaa tätä klassikkotuotetta - lopputulokset myös vaihtelevat tekijän toiveiden ja taidon mukaan. Mutta hauskan ja hyödyllisen donitsin käyttöikä riippuu sen toimivuudesta ja  joskus parhaat käytetään todella loppuun.

Tarvikkeet

- suikale kangasta  (leikattuna poikkisuuntaan) 50-70 cm riippuen kankaan paksuudesta (ohutta kangasta tarvitaan pidempi pala)

- kuminauhaa n. 20 cm/donitsi (älä leikkaa valmiiksi palasiksi)

- kankaan väristä ompelulankaa (tässä ohjeessa erivärinen lanka selvyyden vuoksi)

- hakaneula ja ompeluneula

Lisäksi tarvitset sakset, nuppineuloja ja mahd. viivottimen avuksi.

Leikkaa siis kangassuikale, joka on 8-10 cm leveä ja 50-70 cm pitkä. Donitsi rypyttyy kauniisti, kun leikkaat se kankaan poikkisuuntaan.

Taita kangassuikale kaksin kerroin oikeat puolet vastakkain ja kiinnitä nuppineuloilla ja ompele suoralla koneompeleella.

Jätä molemmista päistä n. 5 cm ompelematta.

Käännä putkilo joko hakaneulan avulla tai käsin.

Ompele päät yhteen nurjalta puoleta.

Pujota kuminauha hakaneulan avulla. Leikkaa se vasta kun teet solmun.

Kun kuminauha on halutun mittainen ja solmussa, ompele aukko kiinni käsin mieluusti langanpätkillä. Laita ylimääräiset solmuun ja piilota putkilon sisäpuolelle.

Kangasta kannatta kuitenkin ottaa riittävän pitkä pala ja leveys harkita, jotta lopputulos on hyvä. Mielikuvitus ja helmet ym. koristeet mahdollistavat yksilöllisyyden.

Ylimmässä donitsissa kankaan pituus on 70 cm ja alimmissa 50 cm.

Tekemisen iloa!

Jacques Cousteau - pipo  

Tutkimusmatkailija Cousteau piti aina punaista pipoa. 

Mutta pipon voi tehdä millä värillä ja langalla vaan. Langan ja puikkojen paksuudesta riippuu pipon koko ja paksuus. Mielestäni ohuet puikot (korkeintaan 3 1/2) ovat parhaat. En ole vielä onnistunut tekemään liian pientä pipoa - liian suuren kyllä. Langan menekki on ollut jokaisessa pipossa langasta riippumatta n. 100g.

Tarvikkeet

 

100-120 gr villalankaa (7 veljestä, Natura, Letilopi ym.)

pyöröpuikot (3 - 3 1/2)

sukkapuikot (3 - 3 1/2) 

parsinneula

Luo 128 (120, 112, 108 jne) silmukkaa pyöröpuikolle. Jos sinulla ei ole pyöröpuikkoa, voi pipon neuloa neljälläkin puikolla, mutta se on hieman hankalampaa. Tosin kavennusvaiheessa sukkapuikoista on iso etu. Aloita suljettuna neuleena joustinneule 1 oikein 1 nurin, mutta ota oikein- silmukka aina silmukan TAKAREUNASTA.

Neulepinnasta tulee näin erilainen. Aluksi vähän hidasta, mutta pikaisesti automatisoituu.

Jatka näin, kunnes olet kutonut 33 kerrosta. Käännä sitten neule ja kudo oikean silmukan kohdalle nurja jne. Näin muodostuu kohta, johon alareuna käännetään (raita). Kannatta vaihtaa tässä ensimmäisen ja viimeisen silmukan paikka, jolloin ei synny käännettäessä reikää. 

Kudo vielä 22 kerrosta.

Jaa silmukat neljään osaan ja merkitse jokaisen neljänneksen viimeisin silmukka, joka on nurja silmukka, langalla kuten kuvassa. 

Kavenna seuraavasti: jokaisen nurjan silmukan jälkeen kaksi silmukkaa oikein yhteen (silmukan etureunat) ja ennen jokaista merkittyä nurjaa silmukkaa kaksi silmukkaa oikein yhteen (tareunat).

Kun silmukoiden liikuttelu pyöröpuikolla muuttuu hankalaksi, siirry sukkapuikkoihin. Kun jäljellä on 8 silmukkaa, vedä lanka silmukoiden läpi ja päättele lanka.

Mallipipo tässä on kudottu 7 veljestä langasta ja se on ohuempi kuin Novitan Isoveli -langaste tehty pipo. Natura ja Letilopi -langasta tehdyn pipon  voi laittaa villapesuun ja huovuttaa kevyesti. Tällöin siitä saa lämpimämmän ja hattumaisemman.

Vetoketju kahdella tavalla

Tässä kaksi tapaa ommella vetoketju - molempia olen opettanut ja tehnyt tilanteen mukaan. Ensimmäisessä kuvasarjassa vetoketju, joka jää näkyviin ja toisessa piilotettu vetoketju.

Näkyviin jäävä vetoketju

Leikkaa hengityssuojapussia varten kangasta 19 cm x 23 cm kokoinen pala sekä saumavaroja joka puolelle n. 1cm. Vetoketjun pituus tähän pussiin on 18 cm. Valitse sopivan värinen vetoketju, koska tässä vaihtoehdossa se jää näkyviin. Jos kangas on ohutta, voit leikata saman kokoisen palan kovikekangasta ja silittää sen nurjalle puolelle.

Ompele kankaan lyhkäisemmille sivuille siksak -huolittelu. Voihan se ommella vetoketjun ompelun jälkeenkin, mutta kokonaisuudesta tulee siistinpi näin.

Kiinnitä vetoketju nurinpäin kankaan reunaan kuvan mukaan ja kiinnitä se ensi nuppineuloin tai harsien. 

Vaihda ompelukoneeseen vetoketjupaininjalka ja ompele vetoketjun ensimmäinen reuna kiinni suoralla koneompeleella (3 = ommelpituus = helpompi purkaa). Siirrä lukkoa tietä pois, kun ohitat sen. Älä nosta neulaa eikä paininjalkaa, kun siirrät lukkoa.

Ompele samoin myös toinen reuna ja tarkista ennen päätyjen ompelua lopputulos! Jos olet tyytväinen, jatka...

Merkitse vetoketjua vastapäätä oleva keskikohta nuppineulalla ja asettele huolellisesti vetoketjun molemmat päät keskelle ommeltavia päätyjä ja kiinnitä nuppineuloin tai harsien. Tarkista tulos ja ompele vielä siksak-ommel molenpiin päihin. Tässä työn haastavin kohta. Lopuksi käännä työ.

Työnnä kulmat teräviksi saksien kärjillä ja silitä jos tarvetta. Laita muutama hengityssuojain pussiin. 

Piilotettu vetoketju

Piilotettu vetoketju sopii hyvin moneen paikkaan ja varsinkin, jos se ei ole kankaaseen sopiva tai vetoketjun ei haluta näkyvän. Sohvatyynyissä käytetään usein tätä kiinnitystapaa.

Taita edellisen ohjeen mukainen kaava puoliksi ja taas puoliksi pituussuunnassa ja leikkaa kolmeen osaan kuvan mukaan. Asettele kaava kankaalle, kiinnitä nuppineuloin  ja lisää saumavarat (runsas 1 cm joka puolelle). Käytä silitettävää kovikekangasta, jos kangas on ohutta (kuten tässä). 

Huolittele siksakille (jos tarvetta) ja ompele pikkupalat yhteen tulevan vetoketjun kohdasta. Käytä ompelukoneen mahdollisimman pitkää pistoa (4-6) tai harsi käsin. Silitä sauma auki.

Kiinnitä vetketju nurinpäin tarkasti nuppineuloin sauman päälle ja ompele vetoketjujalkaa käyttäen molemmat reunat suoralla ompeleella (3). Siirrä lukkoa ompeleen tieltä.

Kiinnitä pohjakappale neuloin kuvan mukaan nurjat puolet ulospäin ja ompele suora ommel sekä siksak reunoihin. Käännä ja työnnä kulmat teräviksi saksien avulla sekä silitä jos tarvetta. Käytä maskipussina (koko sopii), penalina, tussipussina, meikkipussina tms. Tyynynpäälliseenkin tämä tapa sopii hyvin.