Maalaa itse kirjontapohjasi!

Tarvitaan pellavakangasta - esim. 40 cm x 40 cm pala. Puuvillakin käy, mutta liian ohut rypistyy.

Kanavakangas ja ristipisto-käsityökangas ovat erinomaisia maalauspohjia.

Maalaaminen sujuu hyvin akryyliväreillä. Ne eivät imeydy kankaaseen ja kestävät hyvin ommeltaessa.

 Pistokirjonnan tekeminen on meditatiivista ja rentouttavaa. Kaupoissa ja netissä on myytävänä valmiita kirjontapohjia, mutta moni haluaa erilaisen ja persoonallisen työn ommeltavakseen. Käyttötarkoitus myös määrää suunnitelmaa: onko tekeillä taulu, tyyny vai tuolinpäällinen tai koriste vaikka takin selkäkappaleeseen. Miksei itse maalaisia tai pyytäisi ihailemaansa taiteilijaa maalaamaan pohjan! Valmiista kuvista saa toki myös ohjeistusta, mutta maalattu pohja antaa enemmän sijaa luovuudelle ja on mukavampaa ommella, koska pistoja ei tarvitse laskea eikä seurata erillistä ohjetta. Ommellessa voi tietysti myös käyttää harkintaa ja muuttaa alkuperäistä suunnitelmaa.

Ristipistopohjia, joille on hyvä ommella Mouline-langalla. on saatavana eri kokoisilla ruuduilla ja eri värisenä. Värillä ei ole väliä (paitsi musta) koska se jää piiloon ompeleiden alle. Ristipistot on parasta ommella siihen tarkoitetulla villalangalla tai pohjasta riippuen Mouline-langalla, jota voi samaan työhön käyttää eri vahvuisena. Jos ompelet esim. varjoja, yksinkertainen lanka riittää. 

Kanavakankaalle on mukava ommella Petit Point-pistoja (puolikas ristipisto). Akryylimaali pysyy siinä hyvin ompelun ajan..

Paksumpi kangas antaa enemmän vaihtelua lopputulokselle ja siitää riippuukin, millainen kangas valitaan. Voit myös maalata koko kangaspalan ensin yhdellä värillä ja sitten rakentaa esittävää tai abstraktiivista kuvaa niin monta maalauskerrosta kun haluat. Anna maalin kuivahtaa jokaisen maalauskerroksen välillä.

Kun olet maalannut koko kankaan, ota esille itse tekemäsi tai valmis sabloona, jonka avulla etsit kankaasta sellaisia paikkoja, joista saa mielenkiintoisen ommeltavan kohteen. Jos laitat työn sen valmistuttua kehykseen, käytä saman kokoista sabluunaa (voi tehdä sen itse paperista). Huomaa että kehystykseen pitää olla ainakin 2-3cm ylimääräistä (paspartuurin alle tai pingotukseen).

Kokeile erilaisia maalauksia ja laita luovuutesi liikkeelle!

Jos käytät palttinasidoksista pellavakangasta pohjana, varsi- ja etupistoilla on hyvä aloittaa, mutta mikä tahansa pisto käy. Tässä valkoiset pistot on tehty ohuella (jaettu lanka) villalangalla ja punaiset pistot ketjupistoilla. Tässä käytetään teräväkärkistä ohutta neulaa, jossa on sen kokoinen silmukka, että lanka hyvin mahtuu siihen. Päättele langat ompeleeseen ja voit vahvistaa takapuolelta ompeleen liimalla.

Tässä lopputuloksessa huomaa, että pohjakangas on karkeaa valkoista pellavaa ja ompeleet (keltainen, sininen ja punainen) vain hentoja pistoja ohuella langalla. Tästä on ehkä hyvä aloitta ja kun näkemys karttuu, siirtyä tekemään paksummalla langalla ja enemmän pistoja.

Etupistot: Sashiko-kirjonta  

Tässä Helsingissä messuilta ostetussa käsityöpakkauksessa on valmiina painettuna etupistojen merkit. Kieli keskellä suuta terävällä neulalla ja liukuvärjätyllä langalla oli kyllä hauska valmiin päälle ommella. 

Jäin miettimään, miten etupistot ja ala-asteen käsityönopetus istuvat yhteen. Olen ohjannut  ensimmäiseksi kirjontatyöksi joululiinan jutikankaalle, joka on ollut hyvä työ ja antanut kirjonnan opiskeluun hyvään alun. Mutta lapsen itsensä tekemät ääriviivapiirustukset voisivat olla aika kova juttu! Miten sitten pistoista tulee keskenään tasapituisia....

Sashiko on oikeaa parsimisen taidetta. Vanhat japanilaiset tekniikat ovat malliesimerkkejä säästämisestä. Sashiko on vanha japanilainen kansanomainen kirjontatekniikka. Sitä voi käyttää sekä vaatteiden kuluneiden kohtien vahvistamiseen että koristeluun. Boro tekniikan kehittivät 600-700 -luvulla köyhät munkit.

Sashikossa ja boro-tekniikassa käytetään etupistoja. Erityistä pistoille on, että ne ovat lyhyempiä nurjalla puolella kuin oikealla. Etupuolella näkyvät pistot ovat 2/3 pistosta - takapuolella 1/3. Huomaa, että siellä missä pistot kohtaavat, pistot eivät oikealla risteile keskenään. Kulmassa ja risteyskohdassa kohtaavien pistojen keskellä on pieni tyhjä alue. Sashikolle tyypillisin pohjaväri on indikon sininen ja kuviot on kirjottu valkoisella. Geometriset kuviot toistuvat ja muodostavat kiehtovaa pintaa. Kuvioilla on usein myös nimet. Omia kuvioita voi keksiä ja sitten nimetä ne. 

                        

Sashiko-kirjonta kannattaa aloittaa pienillä kokeiluilla, erilaisilla materiaaleilla ja kuvioilla. Työtapa on työläs, mutta esimerkiksi paikkamateriaali syntyy helposti. Tässä islantilaisten käsityönopettajien kokeiluja Rodoksella syyskuussa 2024.

RISTIPISTONAPPI

Nappien laaja maailma

Nappeja on tehty kaikenlaisista materiaaleista ja erilaisiin käyttötarkoituksiin vuosisatojen ajan. Nappi on paitsi kiinnitin, myös koriste. Napilla voi muuttaa vaatteen ilmettä helposti.

Ristipistotkin ovat vanhaa alkuperää, napeissa harvemmin nähtyinä.  Tarvitaan sopivaa taipuisaa kangasta ja lankaa. Kokeilemalla selviää parhaiten. Näissä mallinapeissa on käytetty mouline-lankaa

 kaksi-säikeisenä ja tylppäkärkistä neulaa.

Nappien kuvion mahdollisuudet ovat rajattomat. Nimikirjaimista saa hauskoja yksityikohtia. Kangasta kuluu niin vähän, ettei haittaa vaikka joka toinen kokeilu joutuisi roskakoruíin. 

 

 

 

Ohje

 

Tee kuvio kokeilemalla ensin pistopintaa ja toivottua kokoa. Kuviosta tulee laadukkaampi, jos pistot on tehty samaan suuntaan. Leikkaa ympäroivää kangasta riittävästi - sitä tulee riittää myös ommeltavaksi napita takapuolelle. 

Ompele useita nappeja kerralla ja valmista vasta sitten napit. 

Ompele päärmepistoja kuvan mallin mukaan ympäri kankaan reunaa. Kiristä ommel muutaman piston välein. Kun olet ommellut ympäri kangasta, pisto ei enää kiristy.

Sisälle kelpaa mikä tahansa sileä nappi - tai vartavasten hankittu puunappi.

Ompele nappi takapuolelta napakaksi. Käytä yksinkertaista ompelulankaa. Takaosasta ei saa tulla liian paksu, mutta kuitenkin tarvitaan koholla oleva kohta, josta napin voi ommella kiinni vaatteeseen.

Valmiina saa myös nappeja, joihin voi pingottaa kankaan ja puristaa takaosan kiinni. 

Nämä napit on ostettu valmiina, mutta mikä estää itsekin mielikuvittelemasta ja tekemästä vaikka millaisia nappeja tai koruja ja millä tahansa pistolla ja langalla!

Muista liittyä Käsityötunti -Facebook ryhmään, jotta näet viimeisimmät vinkit ja voit osallistua keskusteluun jakamalla omat käsityöt!

Linnunsilmäpistot

Villavaatteesta kyynerpää hajoaa yleensä ensimmäisenä. Ohentuneen kohdan saa helposti vahvistettua esim. linnunsilmäpistoilla.

Linnunsilmäpistoissa voi olla useimpia lehtiä, mutta juuri tähän tarkoitukseen ja ensimmäiseen työhön neljän lehden kukka on helpoin.

Neulaksi hyvä valita on tylppäkärkinen parsinneula.

Mikäli vaateeseen on jo päässyt syntymään reikä, paikataan se ensin neuleen värisellä langalla. Tukikangastakin (joustavaa) voi käyttää.

Opettele ja kokeile pistoa ensin samaan materiaaliin, johon aiot sitä käyttää.

Valitse koristelulangaksi korkeintaan neuleen langan paksuinen lanka. Eri langat käyttäytyvät eri tavalla  ja eri vaihtoehtoja kannattaa kokeilla.

Kun lanka on oikealla puolella neuletta, pistä neula takaisin samaan reikään, josta tulit neuleen oikealle puolelle ja vie neula keskelle langasta muodostunutta ympyrää ja vedä pisto sopivan muotoiseksi. Jos lanka ei ole kovin pitkä, oppiminen on helpompaa.

Aloitus on sama kuin ketjupistossa.

Linnusilmäpisto voi jäädä pyöreäksi ja jos vetää langan kireällä, siitä saa" kapealehtisen", Kokeile mikä sopii sinun työhösi.

Kun olet tyytyväinen lehden muotoon, tee pieni kiinnityspisto sen kärkeen ja palaa samaan paikkaan, josta lähdit liikkeelle.

Tee seuraava pisto vastakkaiselle puolelle ja käytä samaa paikkaa tulevan kukan keskikohtana.

Tee kolmas lehti kuvan osoittamalla tavalla.

...ja neljäs lehti...

Siirry kukan valmistuttua sen keskikohtaan takapuolelle ja kiinnitä kukan viimeinen ommel vielä parilla pikkupistolla sen keskikohtaan. Siirry sitten seuraavan kukan kohtaan ja vaihda väriä toiveesi mukaisesti. Tähän kyynerpään vahvistamiseen voi käyttää myös villatakin väristä lankaa, jos niin haluaa.

Tästä kuvasta näkyy alla oleva paikka jonkin verran. Kuluneen kohdan vahvistamien on helpompaa ja nopeampaa ja kannattaakin huolehtia villavaatteiden kyynerpäistä hyvissä ajoin.

Linnunsilmäpiston käyttömahdollisuudet ovat rajattomat. Monilehtisiä kukkia erilaisista langoista eri kokoisina on hauska kirjoa mihin vaan villavaatteeseen - pipoihin, lapasiin ja sukkiin. Mutta paikkaaminen ja vahvistaminen tällä pistolla on hauskaa, hyödyllistä ja kohtalaisen nopeaa!

Solmitut helmet

Jos helminauha katkeaa tai helmet haluaa uudistaa esim laittamalla välihelmiä joukkoon, solmiminen on hyvä tapa tehdä uudistaminen. Kun helminauha katkeaa, vierivät irtonaiset helmet ympäriinsä, mutta nauhana se  yleensä löytyy ja helmet saa talteen. Tarvitaan helmisilkkiä, jossa on "neula" valmiina. Jos helmissä on niin isot reiät, että tavallinen neula menee niistä läpi, niin ohut helmilanka on hyvä materiaali langaksi.

Kun aloitat, pujoita ensin neljä helmeä lankaan ja sitten lukko. Palaa helmien läpi ja tee solmu (katso seuraavat kuvat) jokaisen helmen väliin siten, että langan alku kiinnittyy hyvin. Tässä kohtaa, jos helmen reikä on ahdas, voi olla vaikeaa saada lankaa luistamaan. Leikkaa ylimääräinen lanka pois vasta kun olet solminnut koko helminauhan. 

Tee kuvan mukaan ensin solmua langan ympärille.

Kun sitten kiristät solmun, tee se ensi käsin ja pistä neula lopuksi solmuun. Poista neula vasta kun solmu on kireällä ja helmet pingotettuna. Nauha löystyy joka tapauksessa käytössä, joten liika kireys ei haittaa.

Pitkähkö tylppäkärkinen ohut neula on hyvä tässä. Liian paksusta neulasta tulee löysä solmu.

Helmet voi myös solmita ilman lukkoa. Silloin jatketaan helmien läpivientiä aloituskohdasta eteenpäin ja tehdään solmuja jo väliin niin pitkälle, että helminauhasta tulee kestävä.

Erilaisia lukkoja on saatavilla, mutta aloitustapa aina sama. Langan vahvuus tulee valita helmien koon mukaan. Liian ohut lanka aiheuttaa sen, että helmet liikkuvat solmujen yli ja lankaa tulee näkyviin. Liian paksu lanka taas ei mene reijistä läpi.

Helppo ommeltu joulukortti

 

Tässä joulukortissa on ommeltu oksat kultaisella langalla ja lopuksi liimattu helmitarraa vinottain päälle.

Tarvitaan taittuva kortti, lankaa tai narua (mitä erillaisemmat käy, kokeile!), kynä, viivotin ja kumi, sakset ja liimaa sekä teräväkärkinen neula pistelyyn ja mielellään tylppäkärkinen ompeluun.

Tarra-arkeista saa helposti koristeita, mutta moni muukin koristelu käy, jos haluaa koristella kuusen.

Mittaa ensin kortin keskikohdat: kuusen latva keskelle ylös ja ala-oksat keskimerkistä saman verran molempiin siintiin.

Jätä pikkupätkä narua takapuolelle kiinnittämistä varten ja ompele alhaalta ylöspäin pistoja puolelta toiselle.

Kun kuusi on valmis, jätä pätkä myös kuusen yläosaan tähteeksi.

Liimaa kortin takapuolelle aloitus- ja loperuspätkät.

Koristele kuusi ompelulangasta riippuen kuten haluat

Katso myös video!

AVAIMENPERÄ - KIERRÄTYSTÄ

Moni meistä siirtää paikasta toiseen kaikenlaisia koruja, joita ei tule käytettyä. Tässä yksi vihje uusiokäyttöön. Avaimenperistä on moneksi ja niitä jokainen tarvitsee. Ja materiaalinhan voi käyttää uudelleen ja uudelleen. Oleellista on, että materiaali on kestävää. 

Tarvitset ohuen rautalangan (kukkalanka), siimaa, helmiä (+yhden pikkuhelmen, joka jää tulpaksi) ja avainperärenkaan. Käytettyjäkin varmasti löytyy.

Laita siima kaksin kerroin pujoittimeksi taitetun rautalangan väliin.

Pujota helmet rautalankaan siten, että pienin helmi on viimeisenä.

Vedä lanka helmien läpi ja nykäise myös siimanpätkät esiin.

Pujota rautalanka takaisin helmiin niin, että pienin helmi jää lenkiksi.

Vedä siima kireälle ja laita avainlenkki toiseen siimanpätkään.

Pujota sama siimanpätkä lenkistä läpi.

Kiristä siimalenkki niin, ettei sitä juuri enää näy ja solmi kolmella solmulla pätkät lenkkiin. Pujoia pätkät takaisin helmien keskelle ja solmi vielä kerran. Leikkaa ylimääräiset siimanpätkät pois.

VALMIS!