Maalaa itse kirjontapohjasi!

Tarvitaan pellavakangasta - esim. 40 cm x 40 cm pala. Puuvillakin käy, mutta liian ohut rypistyy.

Kanavakangas ja ristipisto-käsityökangas ovat erinomaisia maalauspohjia.

Maalaaminen sujuu hyvin akryyliväreillä. Ne eivät imeydy kankaaseen ja kestävät hyvin ommeltaessa.

 Pistokirjonnan tekeminen on meditatiivista ja rentouttavaa. Kaupoissa ja netissä on myytävänä valmiita kirjontapohjia, mutta moni haluaa erilaisen ja persoonallisen työn ommeltavakseen. Käyttötarkoitus myös määrää suunnitelmaa: onko tekeillä taulu, tyyny vai tuolinpäällinen tai koriste vaikka takin selkäkappaleeseen. Miksei itse maalaisia tai pyytäisi ihailemaansa taiteilijaa maalaamaan pohjan! Valmiista kuvista saa toki myös ohjeistusta, mutta maalattu pohja antaa enemmän sijaa luovuudelle ja on mukavampaa ommella, koska pistoja ei tarvitse laskea eikä seurata erillistä ohjetta. Ommellessa voi tietysti myös käyttää harkintaa ja muuttaa alkuperäistä suunnitelmaa.

Ristipistopohjia, joille on hyvä ommella Mouline-langalla. on saatavana eri kokoisilla ruuduilla ja eri värisenä. Värillä ei ole väliä (paitsi musta) koska se jää piiloon ompeleiden alle. Ristipistot on parasta ommella siihen tarkoitetulla villalangalla tai pohjasta riippuen Mouline-langalla, jota voi samaan työhön käyttää eri vahvuisena. Jos ompelet esim. varjoja, yksinkertainen lanka riittää. 

Kanavakankaalle on mukava ommella Petit Point-pistoja (puolikas ristipisto). Akryylimaali pysyy siinä hyvin ompelun ajan..

Paksumpi kangas antaa enemmän vaihtelua lopputulokselle ja siitää riippuukin, millainen kangas valitaan. Voit myös maalata koko kangaspalan ensin yhdellä värillä ja sitten rakentaa esittävää tai abstraktiivista kuvaa niin monta maalauskerrosta kun haluat. Anna maalin kuivahtaa jokaisen maalauskerroksen välillä.

Kun olet maalannut koko kankaan, ota esille itse tekemäsi tai valmis sabloona, jonka avulla etsit kankaasta sellaisia paikkoja, joista saa mielenkiintoisen ommeltavan kohteen. Jos laitat työn sen valmistuttua kehykseen, käytä saman kokoista sabluunaa (voi tehdä sen itse paperista). Huomaa että kehystykseen pitää olla ainakin 2-3cm ylimääräistä (paspartuurin alle tai pingotukseen).

Kokeile erilaisia maalauksia ja laita luovuutesi liikkeelle!

Jos käytät palttinasidoksista pellavakangasta pohjana, varsi- ja etupistoilla on hyvä aloittaa, mutta mikä tahansa pisto käy. Tässä valkoiset pistot on tehty ohuella (jaettu lanka) villalangalla ja punaiset pistot ketjupistoilla. Tässä käytetään teräväkärkistä ohutta neulaa, jossa on sen kokoinen silmukka, että lanka hyvin mahtuu siihen. Päättele langat ompeleeseen ja voit vahvistaa takapuolelta ompeleen liimalla.

Tässä lopputuloksessa huomaa, että pohjakangas on karkeaa valkoista pellavaa ja ompeleet (keltainen, sininen ja punainen) vain hentoja pistoja ohuella langalla. Tästä on ehkä hyvä aloitta ja kun näkemys karttuu, siirtyä tekemään paksummalla langalla ja enemmän pistoja.

Etupistot: Sashiko-kirjonta  

Tässä Helsingissä messuilta ostetussa käsityöpakkauksessa on valmiina painettuna etupistojen merkit. Kieli keskellä suuta terävällä neulalla ja liukuvärjätyllä langalla oli kyllä hauska valmiin päälle ommella. 

Jäin miettimään, miten etupistot ja ala-asteen käsityönopetus istuvat yhteen. Olen ohjannut  ensimmäiseksi kirjontatyöksi joululiinan jutikankaalle, joka on ollut hyvä työ ja antanut kirjonnan opiskeluun hyvään alun. Mutta lapsen itsensä tekemät ääriviivapiirustukset voisivat olla aika kova juttu! Miten sitten pistoista tulee keskenään tasapituisia....

Sashiko on oikeaa parsimisen taidetta. Vanhat japanilaiset tekniikat ovat malliesimerkkejä säästämisestä. Sashiko on vanha japanilainen kansanomainen kirjontatekniikka. Sitä voi käyttää sekä vaatteiden kuluneiden kohtien vahvistamiseen että koristeluun. Boro tekniikan kehittivät 600-700 -luvulla köyhät munkit.

Sashikossa ja boro-tekniikassa käytetään etupistoja. Erityistä pistoille on, että ne ovat lyhyempiä nurjalla puolella kuin oikealla. Etupuolella näkyvät pistot ovat 2/3 pistosta - takapuolella 1/3. Huomaa, että siellä missä pistot kohtaavat, pistot eivät oikealla risteile keskenään. Kulmassa ja risteyskohdassa kohtaavien pistojen keskellä on pieni tyhjä alue. Sashikolle tyypillisin pohjaväri on indikon sininen ja kuviot on kirjottu valkoisella. Geometriset kuviot toistuvat ja muodostavat kiehtovaa pintaa. Kuvioilla on usein myös nimet. Omia kuvioita voi keksiä ja sitten nimetä ne. 

                        

Sashiko-kirjonta kannattaa aloittaa pienillä kokeiluilla, erilaisilla materiaaleilla ja kuvioilla. Työtapa on työläs, mutta esimerkiksi paikkamateriaali syntyy helposti. Tässä islantilaisten käsityönopettajien kokeiluja Rodoksella syyskuussa 2024.