Etupistot: Sashiko-kirjonta  

Tässä Helsingissä messuilta ostetussa käsityöpakkauksessa on valmiina painettuna etupistojen merkit. Kieli keskellä suuta terävällä neulalla ja liukuvärjätyllä langalla oli kyllä hauska valmiin päälle ommella. 

Jäin miettimään, miten etupistot ja ala-asteen käsityönopetus istuvat yhteen. Olen ohjannut  ensimmäiseksi kirjontatyöksi joululiinan jutikankaalle, joka on ollut hyvä työ ja antanut kirjonnan opiskeluun hyvään alun. Mutta lapsen itsensä tekemät ääriviivapiirustukset voisivat olla aika kova juttu! Miten sitten pistoista tulee keskenään tasapituisia....

Sashiko on oikeaa parsimisen taidetta. Vanhat japanilaiset tekniikat ovat malliesimerkkejä säästämisestä. Sashiko on vanha japanilainen kansanomainen kirjontatekniikka. Sitä voi käyttää sekä vaatteiden kuluneiden kohtien vahvistamiseen että koristeluun. Boro tekniikan kehittivät 600-700 -luvulla köyhät munkit.

Sashikossa ja boro-tekniikassa käytetään etupistoja. Erityistä pistoille on, että ne ovat lyhyempiä nurjalla puolella kuin oikealla. Etupuolella näkyvät pistot ovat 2/3 pistosta - takapuolella 1/3. Huomaa, että siellä missä pistot kohtaavat, pistot eivät oikealla risteile keskenään. Kulmassa ja risteyskohdassa kohtaavien pistojen keskellä on pieni tyhjä alue. Sashikolle tyypillisin pohjaväri on indikon sininen ja kuviot on kirjottu valkoisella. Geometriset kuviot toistuvat ja muodostavat kiehtovaa pintaa. Kuvioilla on usein myös nimet. Omia kuvioita voi keksiä ja sitten nimetä ne. 

                        

Sashiko-kirjonta kannattaa aloittaa pienillä kokeiluilla, erilaisilla materiaaleilla ja kuvioilla. Työtapa on työläs, mutta esimerkiksi paikkamateriaali syntyy helposti. Tässä islantilaisten käsityönopettajien kokeiluja Rodoksella syyskuussa 2024.